Ajatuksia elämästä
 Elämässä ollaan usein valinnan edessä! |
Kuljen koirieni kanssa samoja polkuja päivästä toiseen. Kaksi kertaa päivässä olen saman kysymyksen edessä: kuten kuvasta näkyy, minulla on kaksi vaihtoehtoa valita tie, jota kulkea.
Kulkureitin haarautumisesta huolimatta polut vievät minut samaan paikkaan. Vasemman puoleinen polku on kapeampi, suojaisampi, hitaampikulkuisempi polulla olevien suurien kivien vuoksi. Polun varrella voi ihailla useita eri puulajeja, jotka tekevät polusta satumetsämäisen kulkureitin. Polku on selvästi tarkoitettu hitaaseen etenemiseen.
Oikeanpuoleinen polku on puolestaan leveä, tasoitettu helppokulkuiseksi ja näin tarkoitettu esim. kesällä pyöräilijöille. Polun varrella ei juurikaan kasvillisuutta, mahtava näkymä avautuu pitkälle muutaman kilometrin päähän. Tämän polun kulkija saa upean esteettisen kokemuksen katsoessaan kauaksi, nähdessään kokonaisuuden. Polun kulkija voi ihailla maisemaa paikaltaan tai nähdä jo kaukaa miten polku mutkittelee.
 Jos näemme liikaa kerralla, elämästä voi tulla tylsää! |
Myös elämässä on samoin; joskus tarvitsemme kokonaiskuvaa elämästämme, joskus puolestaan yksityiskohtien ymmärtäminen on avartavinta! Yhtä kaikki, pääsemme aina lopputulokseen! Kulkemalla välillä elämän muhkuraista ja leveää tietä ymmärrämme itseämme ja elämäämme paremmin.
Olisi tärkeää ymmärtää, että tarvitsemme sekä hidasta että nopeaa etenemistä. Nykyinen elämäntyyli usein on liian nopeatempoista, silloin hidaskulkuisempi tie voi tuntua liian vaikealta. Olisi hyvä muistaa, ettei elämä itsessään ole hankalaa, on vain aika kulkea hidasta, vaikeakulkuista polkua ja kiinnittää huomiosi yksityiskohtiin. Toisaalta nopeasti edetessäsi on hyvä muistaa aika ajoin katsoa jalkoihin, jottei kompuroi turhan päiten. Kysymys on vain näkökulmaeroista!
